Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Vaalissa äänestetään henkilöä, mutta valinta tehdään vertailuluvun perusteella. Kunkin listan eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen koko oman listansa yhteenlasketun äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet, kolmanneksi tullut kolmasosan jne. Puolueet valitsevat muut luottamushenkilöt usein yhtenä perusteena heidän vaaleissa saamansa äänimäärä. Äänestämällä ehdokasta, joka on listalla, jossa on fasisteja, natseja tai rasisteja, tuet fasistin, natsin tai rasistin pääsyä kuntasi kunnanvaltuustoon. Älä äänestä fasistia, natsia tai rasistia! Älä äänestä ketään, joka on fasistin, natsin tai rasistin kanssa samalla listalla!

2013/01/04

Lehdistötiedote 4.1.2013

LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa heti

YLE Kymenlaakso uutisoi jälleen 2. tammikuuta 2013 Kunnollisvaalit-blogiin liittyvästä poliisitutkinnasta otsikolla "Rautiaisen Facebook-kirjoitukset syyteharkintaan". Uusia käänteitä jutussa ovat Kotkan kaupunginvaltuustoon valituksi tulleen Amon Rautiaisen (PS) tapauksen eteneminen syyteharkintaan ja se, että Kunnollisvaalit-blogin ylläpitäjäksi epäilty, niinikään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan epäilty "helsinkiläismies kiistää epäilyt täysin". YLE:n uutinen kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
Kotkalaisen perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Amon Rautiaisen rasistiset Facebook-kirjoitukset ovat edenneet syyteharkintaan.
Tutkinnanjohtaja Juha Junkkarin mukaan Rautiaista epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja julkisesta kehottamisesta rikokseen.
Rautiaisen yksityisiksi tarkoittamat Facebook-kirjoitukset julkaistiin kuntavaalien alla äärioikeistolaisia mielipiteitä keränneellä Kunnollisvaalit-nimisellä verkkosivustolla.
Poliisi epäilee myös sivustoa ylläpitänyttä helsinkiläismiestä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Poliisin mukaan helsinkiläismies kiistää epäilyt täysin.
(Jaakko Mäntymaa / YLE Kymenlaakso 2.1.2013)
Epäily (ei siis ilmeisesti kuitenkaan vielä syyte) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan perustuu ilmeisesti Kunnollisvaalit-blogin osalta seuraavanlaiseen rikoslain pykälään:
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (Rikoslaki, 11. luku: Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, §10)
Mitä on siis tähän mennessä tapahtunut? Kunnollisvaalit-blogi julkaisi 22.9.2012 useita kuvakaappauksia kotkalaisen kuntavaaliehdokkaan Amon Rautiaisen Facebook-sivulta. Kuvakaappaukset oli otettu kavereille rajatuista päivityksistä ja kommenteista. Rautiaisen rasistiset ja väkivaltaa lietsovat lausunnot olivat siinä määrin törkeitä, että ne ylittivät valtakunnallisen uutiskynnyksen ja päätyivät myös poliisitutkintaan, sittemmin syyteharkintaan, nimikkeenä sekä kiihotus kansanryhmää vastaan että julkinen kehottaminen rikokseen.

Tilanne on nyt joka tapauksessa se, että Rautiaisen ohella myös Kunnollisvaalit-blogin ylläpitoa epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Epäily perustuu ilmeisesti ajatukseen, että rasistisen materiaalin julkinen levittäminen on rangaistavaa myös silloin, kun kyseessä on sitaatti eikä alkuperäinen julkaisu. Ja ilmeisesti silloinkin, kun sitaatti esitetään selkeästi kriittisessä kontekstissa, jossa tarkoituksena ei ole kiihottaa kansanryhmää vastaan vaan päinvastoin tuomita rasismi.

Kunnollisvaalit-blogin tarkoitus on toivottavasti selvä jokaiselle lukutaitoiselle: tuoda esiin kuntavaaliehdokkaiden äärimielipiteitä ja varoittaa erityisesti äärioikeistolaisista ehdokkaista. Blogin kuvaustekstissä tämä tuodaan ilmi kärkevään tapaan, joka tuskin jättää tulkinnanvaraa: "Äänestämällä ehdokasta, joka on listalla, jossa on fasisteja, natseja tai rasisteja, tuet fasistin, natsin tai rasistin pääsyä kuntasi kunnanvaltuustoon. Älä äänestä fasistia, natsia tai rasistia! Älä äänestä ketään, joka on fasistin, natsin tai rasistin kanssa samalla listalla!"

Alla esitetään perusteita väitteelle, ettei rikosta ole Kunnollisvaalit-blogin osalta tapahtunut.

Valtakunnansyyttäjän luonnoksessa työryhmäraportiksi Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä: Rangaistavan vihapuheen määrittäminen ja rikosoikeudellisen vastuun kohdentuminen erilaisiin Internetissä toimiviin toimijoihin (Dnro 17/34/11) viitataan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) käsiteltyyn Jersildin tapaukseen seuraavasti:
Tanskan yleisradioyhtiön toimittaja Jens Olaf Jersild oli tehnyt ajankohtaisohjelman nuorisoryhmästä, jonka jäsenet julkitoivat haastatteluissa karkean rasistisia ja ulkomaalaisvihamielisiä mielipiteitään. Valittaja tuomittiin sakkoihin avunannosta rikokseen, joka vastaa rikoslain 11 luvun 10 §:ssä säädettyä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Tapauksessa EIT katsoi, että rasistisesta järjestöstä ohjelman tehneen toimittajan tuomitseminen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oli ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan tarkoittaman sananvapauden loukkaamista. Perusteluissaan tuomioistuin korosti, että valittajan tarkoitus ei ollut rasistinen, vaan että hän pyrki antamaan suurelle yleisölle tietoa erään ryhmän ulkomaalaisvastaisista asenteista. (8)
Luonnoksessa annetaan seuraavanlainen "esimerkki rangaistavaksi katsotusta suorasta uhkauksesta":
Internetissä oli levitetty lausuma, jossa oli aluksi siteerattu poliisin tiedotetta vastaanottokeskuksen ikkunan rikkomisesta ja turvapaikanhakijan pahoinpitelystä. Tämän yhteyteen oli liitetty viesti, jossa tapahtunutta vahingontekoa ja pahoinpitelyä pidettiin myönteisinä asioina kuten myös sitä, että "on alettu siirtyyn puheista tekoihin". Viestissä luki edelleen: "ei muuta kuin kunnolla hakkaan niitä vitun eläimii ja kämppii paskaks". (10)
On varmaankin itsestään selvää, ettei kyseisten lauseiden siteeraaminen tämän esimerkkitapauksen osana työryhmämietinnössä ole vihapuheen levittämistä. Entä tämä sitaatin sitaatti eli se, jos nyt lainaamme lauseita "on alettu siirtyyn puheista tekoihin" ja "ei muuta kuin kunnolla hakkaan niitä vitun eläimii ja kämppii paskaks" ja toteamme, että ne ovat vastenmielisiä? Millainen merkitys on kontekstilla ja motiivilla?

Esimerkkitapauksesta kertova kappale jatkuu joka tapauksessa seuraavasti:
Käräjäoikeus katsoi vastaajan selkeästi kehottaneen tai ainakin pitäneen hyväksyttävänä väkivallan kohdistamista ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. (10)
Voidaanko katsoa Kunnollisvaalit-blogin "selkeästi kehottaneen" "keittä[mään] elävältä jokaisen haisevan vaippapäisen mullahia palvovan hiekkaneekerin" "tai ainakin pitäneen hyväksyttävänä" tätä tai muita Rautiaisen mietteitä, jotka käyvät ilmi kuvakaappauksista? Ei. Entä onko näiden törkeyksien lainaaminen tässä lehdistötiedotteessa rangaistava teko? Ei pitäisi olla.

Kunnollisvaalit yhtyy Viestinnän keskusliiton huomioon mietintäluonnoksesta:
Mietintöluonnoksessa korostetaan ansiokkaasti poliittisen sananvapauden tärkeyttä ja tunnistetaan vihapuheen liityntä poliittiseen debattiin. Viittaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön (erityisesti Jersild- ratkaisu 1994, s. 7 - 8) median oikeudesta raportoida yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista on tässä yhteydessä erittäin onnistunut. Sitä olisi toisaalta voinut ottaa esille mietinnössä vielä laajemminkin, erityisesti tarkasteltaessa keskustelupalstan ja blogin ylläpitäjän asemaa. Ratkaisukäytäntö edellyttää varmasti viestintäkontekstin huomioon ottamista vastaavalla tavalla myös verkkoviestinnässä. Loukkaavienkin mielipiteiden lainaaminen voi olla perusteltua yhteiskunnallisten ongelmien käsittelemiseksi, niin perinteisessä mediassa kuin verkkopalveluissakin. (Vihapuhe-lausunto)
Oikeusministeriön verkkosivuilta löytyy seuraavanlainen tekstikappale:
Uuden lain mukaan kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaa säännöstä voidaan soveltaa myös tilanteissa, joissa henkilö pitää rasistista materiaalia saatavilla, vaikka ei ole sitä alun perin itse laatinutkaan. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi siitä, että internetsivuston ylläpitäjä tietoisesti sallii lainvastaisen aineiston pitämisen sivustoillaan, vaikka hänen huomiotaan on asiaan kiinnitetty ja aineiston poistaminen olisi mahdollista. Vastuu edellyttää kuitenkin ylläpitäjän olevan tietoinen siitä, että hänen ylläpitämillään sivustoilla olevassa aineistossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kyseisessä säännöksessä tarkoitettua ryhmää. (12.5.2011)
Kunnollisvaalit-blogin tapauksessa ylläpito on tietenkin ollut tietoinen siitä, että Rautiaisen Facebook-päivityksissä on todennäköisesti kysymys rikollisesta vihapuheesta, ainakin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tähän on kuitenkin todettava ensinnäkin, ettei esimerkiksi Kymenlaakson poliisi ole missään vaiheessa ottanut Kunnollisvaalit-blogin ylläpitoon yhteyttä ja esimerkiksi pyytänyt poistamaan rikollista aineistoa sivustolta. Tämä yhteydenotto olisi ollut erittäin helppoa, sillä blogissa on selkeästi esillä ylläpidon sähköpostiosoite. Lisäksi blogilla on ollut oma julkinen Facebook-sivunsa.

Toiseksi on todettava, että tuntuisi järkevältä kiinnittää huomiota myös julkaisemisen motiiveihin. Äsken lainattua tekstikatkelmaa välittömästi edeltää Oikeusministeriön verkkosivulla kappale, joka käsittelee rikoksen vaikuttimia ja rasistista motiivia rangaistuksen koventamisperusteena. Kappale päättyy seuraavaan virkkeeseen: "Olennaista on rikoksen taustalla oleva rasistinen tai muu vihamotiivi." Voisiko kenties ajatella, että tämä viittaus motiiveihin koskee muutakin kuin koventamisperusteita? Onko rasistista rikosta tapahtunut, ellei taustalla ole rasistista vaikutinta?

Entä onko niin, että julkaistessaan Amon Rautiaisen Facebook-päivityksiä ja kommentteja, jotka oli tarkoitettu vain rajatulle kaveripiirille, Kunnollisvaalit-blogi on syyllistynyt sellaisen materiaalin julkaisemiseen ja esillä pitämiseen, joka olisi muuten ollut "yksityistä" keskustelua ja mielipiteenvaihtoa?
Tähän liittyen Kunnollisvaalit haluaa esittää seuraavat näkökohdat:
  • Kavereille rajatustakaan keskustelusta siteeraaminen ei riko yksityisyyden suojaa. Toimittajien rikoslakipaketti toteaa seuraavaa: "Yleisperiaate on, että tietoja, joiden julkaiseminen loukkaa yksityiselämää, voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella. Suostumus tarvitaan, jos tietojen julkaiseminen voi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai saattaa henkilön halveksunnan kohteeksi. Jos toimittaja rikkoo yksityisyyden suojaa, hän tekee rikoksen, jonka nimi on yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen." Rautiaisen Facebook-tekstien julkaiseminen (tai pikemminkin ehkä uudelleenjulkaisu) on epäilemättä voinut "aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai saattaa henkilön halveksunnan kohteeksi". Julkaistut tekstit ovat kuitenkin alunperin Rautiaisen itsensä kirjoittamia ja (rajatulle lukijakunnalle) julkaisemia, eikä niiden sisältö loukkaa yksityiselämää. Toisaalta Kunnollisvaalit-blogin ylläpitoa epäilläänkin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan eikä esim. kunnianloukkauksesta, joten tämä näyttäisi ylipäätäänkin olevan sivuseikka.
  • Facebookin käyttämisestä journalismin lähdemateriaalina on olemassa ainakin yksi Julkisen sanan neuvoston (JSN) 19.12.2012 päivätty ratkaisu (4888/sl/12), joka koski Hufvudstadsbladetin julkaisemia kiivaita Facebook-kommentteja. Tässä ratkaisussa todetaan: "Neuvosto pitää Facebookia yhtenä lähteenä muiden joukossa. Toimittajat voivat käyttää siellä julkaistua tietoa Journalistin ohjeiden mukaan. Tässä tapauksessa kysymys oli julkisesta keskusteluryhmästä, jossa vaihdettiin avoimesti mielipiteitä lehden lukijoita kiinnostavista asioista." Kantelija oli vedonnut siihen, ettei hän ole julkisuuden henkilö ja hän piti kohtuuttomana, että HBL julkaisi kommentit hänen nimellään varustettuina. Rautiaisen Facebook-päivitysten ja -kommenttien kohdalla kyse ei ollut kaikille Facebook-käyttäjille julkisesti esillä olevista, vaan ainoastaan kavereille tarkoitetuista teksteistä. Kunnallisvaalien alla Rautiainen oli kuitenkin hyväksynyt Facebook-kavereikseen myös ennestään tuntemattomia henkilöitä.
  • Ottaen huomioon mainitun seikan, että viimeistäänkin kuntavaalien alla Rautiaisen Facebook-kaveripiiri oli laajentunut myös sellaisiin henkilöihin, joita hän ei ennestään tuntenut, on syytä ajatella että kuntavaaliehdokas Rautiaisen päivitykset ovat olleet poliittista toimintaa. Facebookissa ehdokas Rautiainen käytännössä keskusteli potentiaalisten äänestäjiensä kanssa eli teki vaalityötä. Tällöin on perusteltua puuttua kuntavaaliehdokkaan "vaaliteemoihin", vaikka niitä ei sellaisiksi suoraan ja "virallisesti" ilmoiteta tai tunnustetakaan.
  • Ennakkotapauksena voidaan pitää "tapaus Rastimona" tunnettua vapauttavaa päätöstä. Vastaaja Janne Paalijärvi oli julkisesti siteerannut erästä Kaisa Rastimon ryhmäsähköpostia ja Rastimo oli tehnyt tämän johdosta tutkintapyynnön kunnianloukauksesta. Tapauksen yhteenvetona voidaan todeta, että henkilön omien sanomisten siteeraaminen ei ole kunnianloukkaus ja näitä sanomisia saa siteerata, vaikka ne olisivat peräisin henkilömäärältään rajatusta sähköpostiryhmästä.
kunnollisvaalit@gmail.com